Eroahdistunut koira

Eroahdistus

Eroahdistus ilmenee koiran jäädessä yksin. Tällöin koira on stressaantunut ja ahdistunut. Eroahdistusta voi ilmetä myös, vaikka koira ei jäisi täysin yksin. Eroahdistus voi johtua vaikka liian vähäisestä aktivoinnista, liiallisesta kiintymyksestä omistajia kohtaa tai esimerkiksi kivusta. Toiset koirat ovat myös herkempiä ahdistumaan, jolloin esimerkiksi eroahdistuskin on tyypillistä. Eroahdistus voi olla lievää tai hyvinkin hankalaa. Ongelmaa ei kuulu jättää hoitamatta, sillä koiran kokiessa ahdistusta tai stressiä pitkään, kehittyy yleensä myös muita ongelmia. Tällöin hermosto ei myöskään pääse palautumaan, jolloin koira on ylikuormittunut. Pitkällä aikavälillä ylikuormituksesta voi koitua terveydellisiäkin ongelmia. On siis hyvä puuttua eroahdistukseen mahdollisimman nopeasti.

Joskus eroahdistusta voi ilmetä muutoksien aikana. Esimerkiksi uuteen asuntoon muuttaessa, voi koira kokea alkuun turvattomuutta. Tällöin on hyvä koittaa lievempiä keinoja eroahdistuksen hoitoon, ja tarkkailla koiran käytöstä yksinollessa, jotta ongelma ei mene pahemmaksi.

Mistä tietää, onko koiralla eroahdistusta?

Eroahdistus on yksi tyypillisimmistä ongelmista koirien kanssa. Joskus on hankala selvittää, onko koiralla eroahdistusta. Viitteitä eroahdistukseen voi olla esimerkiksi tavaroiden tuhoaminen, ääntely yksinollessa, ylivirittyneisyys omistajan palatessa kotiin, väsymys omistajan ollessa kotona (esimerkiksi loppupäivän aktiviteetteja hankala suorittaa, sillä koira on liian väsynyt tekemään) tai vaikeus päästä lähtemään kotoa. Koira voi reagoida myös, vaikka jokainen perheenjäsenistä ei poistuisi. Koira ei jää yksin, muttei kuitenkaan toimi normaalisti, esimerkiksi on levottomampi.

Miten harjoittaa yksinoloa?

Eroahdistusta voi ennaltaehkäistä jo pentuvaiheessa opettamalla koiraa olemaan yksin. Alkuun harjoitusta voi tehdä niin, että koira jää yksin eri huoneeseen kuin muut. On kuitenkin tärkeä muistaa, että harjoituksen aikana koiran tulee olla rento, eikä ahdistua huoneeseen jäämisestä. Harjoituksia on hyvä tehdä useasti ja alkuun harjoitukset on hyvä pitää lyhyenä. Tästä voi edetä lähtemällä ulko-ovesta ulos, jolloin koira jää yksin kotiin. Poissaoloa voi pikkuhiljaa pidentää koiran reaktioiden mukaan. Jos koira ei reagoi yksinjäämiseen, voi pidentää poissaoloaikoja. Sen sijaan koiran reagoidessa ollaan edetty harjoituksissa liian nopeasti, jolloin on hyvä palata harjoituksissa taaksepäin.

Harjoitusvaiheessa on tärkeää, ettei koiralle pääse tulemaan reaktiota yksinolosta. Jos kotona ei pysty olemaan koiran kanssa, voi koiralle hankkia hoitajan yksinolojen ajaksi. Tällöin harjoittelu on mahdollista toteuttaa onnistuneesti.

Oiva apuväline yksinolon harjoitteluun on videokamera, esimerkiksi lemmikkien valvontakamera, jotta voi nähdä koiran käytöstä sen jäädessä yksin. Täten pystyy myös huomaamaan ahdistuksen merkit koirassa ja lopettamaan harjoituksen.

Muita tapoja helpottaa eroahdistusta

Tähän väliin on hyvä mainita, että pennun ja aikuisen koiran eroahdistuksen poistaminen toimii samalla tavoin, riippuen aina eroahdistuksen vaikeudesta. Aikuisen koiran eroahdistuksen poistamiseen lievissä tapauksissa voi riittää esimerkiksi liikunnan lisääminen. Kunhan liikuntaa ei ole liikaa, jolloin koira voi jäädä ylivirittyneeksi. Tai esimerkiksi television päälle jättäminen. Joillakin koirilla toimii myös eristäminen pienempään tilaan, television tai radion päälle jättäminen tai esimerkiksi aktivointilelun jättäminen ennen lähtöä. Aktivointilelussa on kuitenkin hyvä tarkastella, ettei ole tukehtumisvaaraa. Aktivointilelut sekä harjoitukset tulee opettaa koiralle tutuiksi valvotusti.

Tärkeää on olla lähtemättä siten, että koira ei tiedä omistajan poistuvan. Esimerkiksi koiran nukkuessa. Tällöin koiran herätessä alkaa koira etsiä omistajaansa ja todennäköisyydellä ahdistuu. Koirat eivät osaa ajatella samalla tavalla kuin ihminen, että esimerkiksi omistaja on vaan kaupassa, ja tulee kohta takaisin.

Rutiinien tärkeys

Suuri apu eroahdistukseen sekä ylipäätäisesti koiralle on rutiinit. Koira oppii rutiinien kautta ymmärtämään päivän tapahtumat, jolloin koira osaa valmistautua tuleviin tapahtumiin. Esimerkiksi aamulla ihmisen tietyt rutiinit toimivat koiralle merkkinä, mitä tapahtuu milloinkin. Tämä voi olla esimerkiksi se, että herätessä kahvinkeitin menee päälle ja omistaja syö aamupalan ja juo kahvin. Jonka jälkeen koira viedään lenkille. Tässä koiran rutiinina on tiedostus lenkkeilystä omistajan ollessa valmis kahvin juomisesta. Kun tämä toistuu päivittäin tai usein, tietää koira, että nyt pääsee ulos. Ulkoilun jälkeen koiralla voi olla esimerkiksi ruoka, jonka aikana omistaja alkaa valmistautua töihin. Ja sitten esimerkiksi lähtö. Koira ymmärtää nopeasti että aamulla lenkin ja ruoan jälkeen omistaja valmistautuu ja lähtee. Lähtiessä koiralle voi myös opettaa tietyn ilmauksen, kuten heippa.

Kellonajallisesti rutiinien suorittamisella ei ole väliä. Koira ei itsessään ajattele kelloa, ainakaan samalla tavoin kuin ihminen. Jos työajat ovat esimerkiksi vaihtelevia. On hyvä pitää rutiini samana esimerkiksi lenkki, ruoka, kahvi, lähtö. Oli kello sitten 8 aamulla tai 12 päivällä. Tällöin koira tiedostaa, että omistaja on tekemässä lähtöä.

Käänny ammattilaisen puoleen eroahdistuksen hoitamisessa, jos harjoitukset eivät tuota haluttua tulosta. Koirat ovat yksilöitä ja toisille toimii toiset harjoitukset kuin toisille. On myös hyvä tutkia eroahdistuksen juurisyy, jos yrityksistä huolimatta koiran ahdistus ei poistu yksinollessa. Tällöin kyseessä voi olla esimerkiksi kivusta johtuva ahdistus, jonka koira ilmaisee omistajan lähtiessä.